Strategiapelit aivojen treenaajina

Strategiapelit ovat vuosisatojen ajan olleet paitsi viihdettä, myös tehokkaita työkaluja älyllisten kykyjen kehittämiseen. Shakista moderneihin lautapeleihin, strategiapelit haastavat aivojamme tavoilla, jotka voivat edistää kognitiivisia taitoja, päätöksentekokykyä ja jopa sosiaalista vuorovaikutustamme.

Tässä artikkelissa perehdymme siihen, kuinka strategiapelit hyödyttävät aivojemme toimintaa, ja miten säännöllinen pelaaminen voi olla hauskaa aivoharjoittelua.

Strategiapelien neurotiede

Aivotutkijat ovat kiinnostuneet strategiapelien vaikutuksista aivojen toimintaan jo pitkään. Neurotieteellinen tutkimus on osoittanut, että pelien pelaaminen aktivoi monia aivojen alueita, mukaan lukien:

• Prefrontaalinen aivokuori: Vastaa toiminnanohjauksesta, suunnittelusta ja päätöksenteosta. Tämä alue on intensiivisesti aktiivinen, kun pelaajat tekevät strategisia päätöksiä.
• Hippokampus: Tärkeä rooli muistin toiminnassa – strategiapelit vahvistavat kykyä muistaa säännöt, aiemmat siirrot ja opitut strategiat.
• Aivojen palkitsemisjärjestelmä: Strategiapelissä menestyminen vapauttaa dopamiinia, mikä tuottaa mielihyvää ja vahvistaa oppimista.
• Parietaalilohko: Auttaa hahmottamaan tilaa ja suuntaa – pelilaudan asemien arviointi aktivoi tätä aivojen osaa.

Useissa tutkimuksissa on havaittu, että säännöllinen strategiapelien pelaaminen voi johtaa aivojen harmaiden alueiden tiheyden kasvuun näillä alueilla, mikä viittaa lisääntyneeseen hermo- ja gliasolumäärään - toisin sanoen aivojen "lihasten" vahvistumiseen.

10 kognitiivista taitoa, joita strategiapelit kehittävät

1. Ennakointikyky

Strategiapelit edellyttävät kykyä nähdä useita siirtoja eteenpäin. Shakissa, Gossa ja monissa moderneissa lautapeleissä pelaajien on ennakoitava vastustajan mahdolliset vastaukset omiin siirtoihinsa. Tämä kehittää kykyä luoda mentaalisia malleja tulevista tapahtumista.

2. Päätöksentekotaidot

Jokaisella vuorolla pelaajat arvioivat useita mahdollisia siirtoja ja niiden seurauksia. Tämä jatkuva "jos-niin" -ajattelu vahvistaa yleistä päätöksentekokykyä, joka on arvokas taito jokapäiväisessä elämässä.

3. Ongelmanratkaisukyky

Strategiapelit ovat pohjimmiltaan sarjoja ratkaistavaksi annettuja ongelmia. Pelaajan tehtävänä on tunnistaa optimaalinen ratkaisu vaihteleviin tilanteisiin muuttuvien resurssien ja rajoitusten alaisena.

4. Työmuisti

Pelitilanteen arviointi vaatii kykyä pitää mielessä useita muuttujia samanaikaisesti: laudan asema, mahdolliset siirrot, aiemmat tapahtumat ja tulevat mahdollisuudet. Tämä jatkuva "tietopaljouden jugglaus" vahvistaa työmuistia.

5. Suunnittelutaidot

Menestyminen strategiapeleissä edellyttää sekä lyhyen että pitkän aikavälin suunnitelmien laatimista. Pelaajat oppivat luomaan koherentteja, vaiheittaisia suunnitelmia tavoitteidensa saavuttamiseksi.

6. Resurssinhallinta

Monet modernit strategiapelit, kuten Catan tai Agricola, keskittyvät resurssien keräämiseen ja strategiseen käyttöön. Tämä opettaa priorisointia, vaihtoehtoiskustannusten arviointia ja tehokasta resurssien kohdentamista.

7. Joustavuus ja sopeutuminen

Koska vastustajan toimet voivat vaatia nopeaa strategian muutosta, strategiapelit kehittävät kognitiivista joustavuutta – kykyä mukauttaa ajattelua ja toimintaa muuttuvien olosuhteiden mukaan.

8. Kriittinen ajattelu

Strategiapelit opettavat arvioimaan informaatiota kriittisesti, tunnistamaan kaavoja ja tekemään johtopäätöksiä epätäydellisen tiedon pohjalta – kaikki välttämättömiä kriittisen ajattelun taitoja.

9. Tarkkaavaisuuden hallinta

Pelatessaan strategiapelejä pelaajien täytyy ylläpitää keskittymistä pitkiä ajanjaksoja, jakaa huomiota useiden tehtävien kesken (kuten oman strategian ja vastustajan liikkeiden seuraaminen), sekä vaihtaa huomion kohdetta tarpeen mukaan.

10. Riskinhallintataidot

Strategiset päätökset sisältävät usein riskien arviointia ja todennäköisyyksien punnitsemista. Pelaajat oppivat arvioimaan riskejä, hallitsemaan epävarmuutta ja tekemään tietoisia päätöksiä epätäydellisen informaation vallitessa.

5 strategiapeliä ja niiden kognitiiviset hyödyt

Shakki – Klassinen mielen treenaaja

Yli tuhat vuotta vanha shakki on kenties maailman tunnetuin strategiapeli. Kognitiivisilta vaatimuksiltaan se kehittää erityisesti:

• Kykyä nähdä useita siirtoja eteenpäin
• Spatiaalista hahmottamista
• Työmuistia (nappuloiden asemien muistaminen)
• Pitkäjänteisyyttä ja keskittymiskykyä

Tutkimukset ovat myös osoittaneet shakin pelaamisen voivan parantaa älykkyysosamäärää ja matemaattisia taitoja erityisesti lapsilla.

Go – Maailman vanhin strategiapeli

Kiinalaista alkuperää oleva Go on yli 2500 vuotta vanha ja vielä shakkiakin vaativampi strateginen haaste. Go kehittää erityisesti:

• Kokonaisuuksien hahmottamista
• Intuitiota ja päätöksentekoa epävarmuuden vallitessa
• Tasapainon löytämistä puolustuksen ja hyökkäyksen välillä
• Kykyä tunnistaa kaavoja ja rakenteita

Go on niin monimutkainen, että se oli viimeisiä pelejä, jossa tekoäly päihitti ihmisen (vasta vuonna 2016 AlphaGo voitti maailmanmestarin).

Terraforming Mars – Tieteellinen strategiapeli

Modernimpi strategiapeli, Terraforming Mars, sijoittaa pelaajat maailmaa rakentaviksi korporaatioiksi. Peli kehittää:

• Pitkän aikavälin strategista suunnittelua
• Resurssienhallintaa ja optimointia
• Syy-seuraus-suhteiden ymmärtämistä
• Sopeutuvaa päätöksentekoa muuttuvissa olosuhteissa

Lisäetuna peli opettaa perustietoja planeettatieteestä ja ekologiasta.

Pandemic – Yhteistyöllinen strategiapeli

Toisin kuin useimmat strategiapelit, Pandemic on yhteistyöpeli, jossa pelaajat toimivat yhdessä voittaakseen pelin. Se kehittää:

• Sosiaalisia taitoja ja ryhmätyöskentelyä
• Kommunikaatiotaitoja
• Kokonaisuuksien priorisointia
• Kykyä hallita kriisitilanteita

Yhteistyöpelit kuten Pandemic voivat auttaa kehittämään sosiaalista kognitiota ja empatiaa muiden tarpeita kohtaan.

7 Wonders – Sivilisaationrakennuspeli

Tässä nopeatahtisessa korttistrategiapelissä pelaajat rakentavat antiikin sivilisaatiota. 7 Wonders kehittää:

• Nopeaa päätöksentekoa
• Useiden strategioiden samanaikaista arviointia
• Sopeutumiskykyä rajallisiin valintoihin
• Vastustajien aikomusten lukemista

Pelin nopea tempo (30-45 minuuttia) tekee siitä helposti lähestyttävän, mutta se on silti kognitiivisesti haastava.

Strategiapelit ikääntyville aivoille

Strategiapelit voivat olla erityisen hyödyllisiä ikääntyville henkilöille. Useat tutkimukset viittaavat siihen, että kognitiivisesti vaativat harrastukset, kuten lautapelit, voivat hidastaa kognitiivista ikääntymistä ja mahdollisesti vähentää dementian riskiä.

Eräässä ranskalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että ikääntyvät henkilöt, jotka pelasivat säännöllisesti lautapelejä, kärsivät 15% pienemmällä todennäköisyydellä dementiasta verrattuna niihin, jotka eivät pelanneet pelejä. Suojavaikutus oli erityisen vahva korkeasti koulutetuilla henkilöillä.

Albert Einstein Institute for Neurosciencen tutkijat suosittelevat strategiapelejä osaksi "aivojen kuntoiluohjelmaa" seuraavista syistä:

• Ne tarjoavat kognitiivista stimulaatiota, joka vahvistaa hermoratoja
• Strategiapelit usein yhdistävät useita kognitiivisia toimintoja (muisti, päätöksenteko, spatiaalinen hahmottaminen), mikä luo monipuolisen aivoharjoituksen
• Niiden sosiaalinen ulottuvuus edistää emotionaalista hyvinvointia, mikä puolestaan tukee aivoterveyttä

Vinkkejä strategiapelien aloittamiseen

Jos haluat aloittaa strategiapelien pelaamisen aivojen treenaamisen vuoksi, tässä muutama vinkki:

1. Aloita sopivan tasoisista peleistä

Liian vaikea peli voi turhauttaa, kun taas liian helppo ei tarjoa riittävää haastetta aivoillesi. Hyviä aloituspelejä ovat mm. Catan, Ticket to Ride ja Carcassonne.

2. Pelaa säännöllisesti

Kuten mikä tahansa harjoitus, säännöllisyys on tärkeää. Pyri pelaamaan strategiapelejä edes kerran viikossa.

3. Vaihtele pelejä

Eri pelit haastavat erilaisia kognitiivisia taitoja. Vaihtele pelityyppejä saadaksesi monipuolisemman aivoharjoituksen.

4. Liity peliryhmään

Monissa suomalaisissa kaupungeissa toimii lautapelikerhoja, jotka tapaavat säännöllisesti. Näin saat samalla sosiaalista stimulaatiota, joka on myös tärkeää aivoterveydelle.

5. Reflektoi pelaamistasi

Pelin jälkeen mieti, mitkä päätökset toimivat ja mitkä eivät. Metakognitio eli omien ajatusprosessien pohtiminen tehostaa oppimista.

Loppusanat

Strategiapelit eivät ole vain hauskaa ajanvietettä – ne ovat monipuolinen kuntosali aivoille. Tutkimukset tukevat yhä vahvemmin ajatusta, että lautapelien pelaaminen voi tarjota merkittäviä kognitiivisia hyötyjä kaikenikäisille.

Jos siis haluat yhdistää viihteen ja aivoharjoittelun, kokoa ystäväsi, kaiva esiin strategiapeli, ja anna aivojesi harjoitella nautinnollisella tavalla. Mikä parasta, toisin kuin monet muut aivoharjoitukset, lautapelit ovat luontaisesti sosiaalisia ja hauskoja, mikä tekee niistä erityisen miellyttävän tavan pitää huolta kognitiivisesta terveydestä.